torstai 12. tammikuuta 2017

Raitaraglan


Tuossa syksymmällä rupesin miettimään, että semmoinen ohut mutta lämmin villapaita olisi kiva. Vaikka joku semmoinen, johon saisi alpakkalankavarastoa uppoamaan. Selailin aikani ohjeita netissä, mutta ei siellä oikein ollut mitään kivaa ja just oikeanlaista. Etenkin kun halusin tehdä puseron ylhäältä alas.

Takaraivossa nakutti koko ajan muistikuva Hoolle kesällä neulomastani merinopaidasta, siihenhän minulla ei ohjetta ollut. Kun sitten satuin löytämään lontoonmurteella erinomaiset ohjeet siihen, miten improvisoidaan neule ylhäältä alas, homma oli selvä.

Olen yleensä erittäin huoleton neuloja enkä jaksa paneutua monimutkaisiin ohjeisiin, mutta tätä puseroa varten neuloin jopa mallitilkun. Se on aika ennenkuulumatonta se! Erinäisiä laskutoimituksia ja aivojennyrjäytyspohdintoja se vaati, mutta lopputulos näkyy yllä: aikalailla täydellisesti istuva alpakkaraglan, joka on ohut mutta lämmin. Pituuttakin tuli kivasti, sillä halusin neuloa langat loppuun. Tosin mikään jämälankaprojekti tämä ei ollut, sillä liilaa piti tietysti ostaa lisää ja keltaisia jäi vieläkin yli...

Mitä sitten tekisin toisin? Parin kerroksen joustin hihansuissa ja helmassa voisi tehdä niistä vähän siistimmät. Ja olihan tuota liilaa alaosaa vähän tylsä neuloskella, eli vähän jännemmän kuvion tekisin seuraavalla kerralla. Kaula-aukon päättelin ensin liian tiukasti ja muutenkin se voisi olla vähän avarampi.

Olen siis enemmän kuin tyytyväinen aikaansaannokseeni. Tuota ohjetta suosittelen lämpimästi, jos englanti yhtään taipuu ja omatoimineuloskelu kiinnostaa.

Raitaraglan ylhäältä alas
Dropsin Alpakka-lankaa yhteensä n. 400 g (8 kerää)
3,5 mm puikot
Ohje sovellettu tämän mukaan: Basic pattern for a top-down seamless sweater

2 kommenttia:

  1. Onpa tosi kiva ja pirteä! Itsekin olen tuollainen lennosta neuloja, ja hienoa nähdä että meitä on muitakin samanlaisia. Tästä tuli kyllä kiva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuli kyllä kiva, vaikka ite sanonkin. :)
      Minähän en nimenomaan ole ollut lennostaneuloja ja olen aina ihaillut niitä jotka ovat, mutta nyt kun kerrankin jaksoin vähän paneutua asiaan ja ohjeistuksiin, niin eipä se vaikeaa ollutkaan. Uskoisin jatkavani tällä tiellä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!