sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Synttärijuhlamekko

Viime aikoina olen ommellut kaikenlaista, mutta ompelusten kuvaaminen on jäänyt vähemmälle. Toisaalta kestopikkuhousunsuojat ja kestokuukautissuojat eivät ehkä ole niitä kaikkein kuvauksellisimpia juttuja, mutta olen muutakin saanut aikaiseksi.

Tänään kävimme Hoon parhaan kaverin nelivuotissynttäreillä syömässä kakkua (minä) ja juoksemassa taloa ympäri (Hoo). Juhliin piti tietenkin ommella uusi mekko ja sen näet tuossa kuvassa. Kaava on vanha tuttu Kangaskapinan Meri ja kankaana tällä kertaa Paapiin petrooli Hilda.

Päivänsankarille veimme lahjaksi Hiiop-jumpsuitin, joka valmistui kaksi tuntia ennen juhlien alkua ja josta jäi tietenkin taiteellisemmat kuvat ottamatta. Lopputulos on mielestäin oikein kiva, vaikka kaikenlaista pikkuvikaa (minun mielestäni) haalarissa onkin. Kankaana on Noshin joustocollege ja Paapiin työkonetrikoo. Tämä taisi olla nyt viiden ompelemani Hiiop ja jahka saan Hoolle jo aikaa sitten leikkelemäni Hiiopin ommeltua, voisin pitää pienen tauon tästä kaavasta. Ehkä myös tuon Meri-mekon vaihtamista johonkin toiseen voisi harkita...

torstai 17. toukokuuta 2018

Kesäpaita x 4

Männä viikolla pääsi kesä yllättämään ihmisen ja huomasin, että vaatekaapista löytyy vain jostain syystä pienentyneitä t-paitoja. Sekä alkujaankin jo liian lyhkäisiä. No, onneksi kangasta on kertynyt vaatehuoneeseen, joten ryhdyin paidan ompeluun. Tai niitähän tuli lopulta yhteensä neljä.

Kaavan askartelin Kangaskapinan ilmaisen Meri-mekon pohjalta. Sen saman, jonka kaavalla viime kesänä ompelin ainakin tämän, tämän ja nämä mekot. Mitäpä sitä hyvää kaavaa vaihtamaan!

Hyviä tuli paidoistakin. Pilkukas kangas on Papun, muut Verson Puodin. Tuossa ensimmäisessä paidassa, jonka on ommeltu keltaisesta sielulinnusta, kokeilin vesiputouspääntien tekoa mutta se vaatii vielä jonniin verran harjoitusta.

torstai 3. toukokuuta 2018

Ruokalappuja kernikankaasta


Viime aikoina on tullut ommeltua kaikenlaista, mutta kuvien ottamiseen ei ole aika riittänyt. Nämä eilen tekemäni ruokalaput olivat kuitenkin sen verran pieniä ja nopeita kuvattavia, että se onnistui odotellessani vauvan heräilyä.

Vauva on nyt siis hiukan yli nelikuinen ja viime lauantaina aloitimme soseiden maistelun bataatilla. Hän suhtautuu hommaan toistaiseksi aika epäilevästi. Kuten kuvasta näkyy...

Muistelen, että vähän isommalla vauvalla sellainen kovamuovinen kaulakaukalo toimii parhaiten etenkin sormiruokaillessa, mutta nyt alkuvaiheessa pehmeät ruokalaput ovat kivempia. Niitä voi aikanaan myös työntää hoitolaukkuun, jotta on suojus mukana ulkona ruokaillessakin.


Ruokalappujen kaavan piirsin vanhan, ostetun ruokalapun pohjalta ja materiaalina on kernikangasta. Vaaleanvihertävä kerni on ostettu Berliinistä ja sillä päällystin vuosi sitten pikkuisen parvekepöytämme. Sen lisäksi tein kernistä varavaatepussin Hoolle Saksan päiväkotiin ja nyt nämä ruokalaput. Vieläkin sitä jäi hiukan jäljelle... Vallilan kukkakerni puolestaan on ylijäämäpala nykyisestä ruokapöydän päällysestä. Vauva on kankaaseen erityisen ihastunut ja yrittää napata kukkia pöydän pinnasta. Toivottavasti hän arvostaa kuosia myös ruokalapussaan.

Tarranauhaa minulla ei tähän hätään ollut, joten vielä hetken lappuset joutuvat odottamaan käyttöönottoa. Erityisen ylpeä olen tässä projektissa oranssin vinokantin ompelusta (ei rypyn ryppyä!) ja kukkakuvion kohdistuksesta.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

DIY simppeli sohvapöytä


Helmikuun lopulla muutimme Berliinistä takaisin Ouluun ja olimme siinä tilanteessa, että suuri osa huonekaluista oli myyty tai säilössä toisella puolella Suomea. Aika pian aloin Saksasta mukana tuodun Ikea-sohvan äärellä kaivata sohvapöytää. Kun Donille iski rakennusinto, teimme retken rautakauppaan. Tunnin verran siellä haahuiltuamme tulimme kuitenkin tulokseen, että visiomme sohvapöydästä on vielä turhan epämääräinen rakennustarvikkeiden ostoa ajatellen.

Myöhemmin tulin ottaneeksi aiheen puheeksi ystäväni kanssa, joka vinkkasi minulle WickedHairpinsUK -kaupan, jossa myytiin täydellisiä pöydänjalkoja. Sellaisia, jotka olin jo ajatuksissani hylännyt, sillä eihän niitä olisi itse saanut tehtyä... Reilu viikko taisi mennä siinä, että pöydänjalat matkasivat Englannista Ouluun ja pääsiäisenä Don pääsi askartelemaan. Rautakaupasta haettiin mäntyinen liimapuulevy pöytälevyksi, se hiottiin ja siveltiin kahdesti valkoisella puuvahalla. Vahan kuivuttua Don ruuvasi jalat paikoilleen ja vot! Meillä on sohvapöytä!

Hirveän nätti siitä tulikin. Ite tekemällä emme tosin säästäneet pennin hyrrää, mutta se tuskin yllättää ketään... Seuraavia projekteja on jo palloteltu, sillä isompi ruokapöytä olisi tarpeen samoin kuin jonkinlainen pöytä tahi hylly parvekkeelle. Yöpöytääkään ei ole...

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Little Boxy ja pienet rusettipäät

Minulla oli pääsiäisen ajan tavoitteena saada ommeltua ja neulottua jotain. Neulomaan en ole vielä päässyt, mutta tänään sain ommeltua minimimmeille Jujunan ohjeella rusettiset pääpannat. Jonkun aikaa sain tilkkulaatikkoa tonkia, että löysin sopivan kokoisia paloja, mutta lopulta se onnistui. Ompeleminen oli helppoa, suurin haaste oli nelivuotias, joka koko ajan halusi kertoa jotain...

Muuten pannat onnistuivat oikein hyvin, mutta vauvan pannasta tuli hiukan liian tiukka ja Hoon pannan kangas on kai jotain viskoosisekoitetta, joten se on niin liukas ettei meinaa pysyä paikoillaan. Mutta ihan hyviä koekappaleita nuo olivat. Seuraavaksi saan kuulema ommella isille kruunun.

Aikamoisella taistelulla sain Hoon ylle kuvattavaksi myös Little Boxy -puseron, joka taitaa olla viimeinen Berliinissä tekemäni neule. Sain sen valmiiksi juuri ennen joulua ja vauvan syntymää ja lykkäsin Hoolle joulupakettiin. Se kuitenkin kutittaa (niin kuin kaikki muutkin neuleet...), joten kertaakaan puseroa ei ole käytetty. Minusta puserosta tuli oikein ihana, vaikka kaula-aukko onkin turhan löysä. Lankana tässä on ihana Holst Garnin villaa ja silkkiä sisältävä Tides, eli sama lanka josta viime kesänä neuloin Vertices Uniten. Siinä hötäkässä tuota Tidesia jotenkin kummassa rantautui meille enemmänkin ja pitihän sitä johonkin saada kulumaan...

Little Boxy on kyllä jotenkin tosi ihana malli, vaikka en yleensä olekaan laatikkovaatteiden ystävä. Tekisin sellaisen itsellenikin, jos olisin kolme vaatekokoa ja puoli metriä pienempi. Nyt en kyllä jaksa vaivautua ja tyydyn maanittelemaan Hoota, että edes joskus käyttäisi puseroa.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Ystävänpäiväsukat 2017

Kun viime vuoden tammikuun lopulla lähdimme matkaan kohti Berliiniä ja seikkailurikasta vuotta, aloitin laivalla Taimitarhan Ystävänpäiväsukkien neulomisen. Kyseessä oli yhteisneulonta, eli ohje paljastui pätkä kerrallaan, ja ajattelin, että semmoista on kiva matkalla tehdä.

Jonkin aikaa suunnitelma toimikin. Sitten oleilumme venähti kuukauden mittaiseksi asumiseksi hotellissa, ennen kuin löysimme asunnon. Muutaman illan vietin hotellin aularavintolassa neuloen ja viintä juoden, mutta sitten homma alkoi tympiä. Kun asunto lopulta löytyi, oli sukanneulonta muuttunut puuduttavaksi pakkopullaksi, sillä jotenkin sukat tuntuivat symboloivan asunnonhakuahdistusta.

Muutaman kerran kevään aikana yritin jatkaa sukkia, mutta ei siitä tullut mitään. Lopulta elokuussa otin itseäni niskasta kiinni ja neuloin ne loppuun. Eikä siinä kauaa edes mennyt... Seuraava sukkien lepovaihe oli jo edessä. Loppuraskaus ja sairastelu tekivät liikkumisesta hankalaa, joten emme päässeet valokuvaamaan sukkia missään kivassa paikassa. Viime sunnuntaina vetäisin sukat kuitenkin jalkaani kun suuntasimme Tierparkiin ja siellä saimme lopulta valokuvat otettua. Kuvista kiitos Donille.

Tänään sukkaset olivat jalassani toista kertaa ja Neuköllnin asemalla junaa vauvan kanssa odotellessani pohdin, että onpa muuten hyvät sukat. Eivät ole kylmät eivätkä ole kuumat. Just sopivat. Varret ovat toki paikoitellen vähän liian tiukat ja kuvioista olen virheitä löytänyt, mutta ei se ole niin justiinsa!

Ystävänpäiväsukat 2017
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: 2,75

perjantai 2. helmikuuta 2018

Vauvan villavaatesetti

Oikein kivaa alkanutta vuotta Villavaltakunnan ystäville!

Bloggaamiseen tuli tällainen luova tauko, mutta syy on hyvä: jouluaattoinen sektio, siitä toipuminen ja vauvaan tutustuminen ovat aika hyvin vieneet aikaa kädentaitojen harjoittamiselta. Nämäkin neuleet valmistuivat jo viime kesänä, mutta jostain syystä en vain saanut niitä aiemmin esiteltyä. Mutta nythän se onnistuu kivemmin, kun ne ovat loppukäyttäjän päällä. Kuvan vauva on tosiaan ihan aito ja oikea, mitä nyt hiukan järkytyksestä halvaantunut kun joutui puettavaksi ja kuvattavaksi...

Koska vaatteiden neulomisesta on jo yli puoli vuotta, en muista hommasta juuri mitään. Ohjeet kaikkiin löytyvät kuitenkin Ravelrystä ja lankana näissä on Novitan Baby Wool. Villasukat on tehty junasukkien ohjeella ja ne neuloskelin joulukuussa ihan viime metreillä ennen vauvan saapumista. Sukkien lankana on Schachenmayr Regian My First Regia, joka tietysti loppui kesken ja sitä piti jatkaa jollain toisella langalla, mikä nyt vähän sattui väreihin sointumaan. Onneksi vauva ei ole pahemmin valittanut värioksennussukistaan.

Myssyn ohje: Lomond Baby Hat
Takin ohje: Fuss Free Baby Cardigan
Housujen ohje: Rib My Heiny Longies