Kesäpaita x 4

Männä viikolla pääsi kesä yllättämään ihmisen ja huomasin, että vaatekaapista löytyy vain jostain syystä pienentyneitä t-paitoja. Sekä alkujaankin jo liian lyhkäisiä. No, onneksi kangasta on kertynyt vaatehuoneeseen, joten ryhdyin paidan ompeluun. Tai niitähän tuli lopulta yhteensä neljä.

Kaavan askartelin Kangaskapinan ilmaisen Meri-mekon pohjalta. Sen saman, jonka kaavalla viime kesänä ompelin ainakin tämän, tämän ja nämä mekot. Mitäpä sitä hyvää kaavaa vaihtamaan!

Hyviä tuli paidoistakin. Pilkukas kangas on Papun, muut Verson Puodin. Tuossa ensimmäisessä paidassa, jonka on ommeltu keltaisesta sielulinnusta, kokeilin vesiputouspääntien tekoa mutta se vaatii vielä jonniin verran harjoitusta.

Little Boxy ja pienet rusettipäät

Minulla oli pääsiäisen ajan tavoitteena saada ommeltua ja neulottua jotain. Neulomaan en ole vielä päässyt, mutta tänään sain ommeltua minimimmeille Jujunan ohjeella rusettiset pääpannat. Jonkun aikaa sain tilkkulaatikkoa tonkia, että löysin sopivan kokoisia paloja, mutta lopulta se onnistui. Ompeleminen oli helppoa, suurin haaste oli nelivuotias, joka koko ajan halusi kertoa jotain...

Muuten pannat onnistuivat oikein hyvin, mutta vauvan pannasta tuli hiukan liian tiukka ja Hoon pannan kangas on kai jotain viskoosisekoitetta, joten se on niin liukas ettei meinaa pysyä paikoillaan. Mutta ihan hyviä koekappaleita nuo olivat. Seuraavaksi saan kuulema ommella isille kruunun.

Aikamoisella taistelulla sain Hoon ylle kuvattavaksi myös Little Boxy -puseron, joka taitaa olla viimeinen Berliinissä tekemäni neule. Sain sen valmiiksi juuri ennen joulua ja vauvan syntymää ja lykkäsin Hoolle joulupakettiin. Se kuitenkin kutittaa (niin kuin kaikki muutkin neuleet...), joten kertaakaan puseroa ei ole käytetty. Minusta puserosta tuli oikein ihana, vaikka kaula-aukko onkin turhan löysä. Lankana tässä on ihana Holst Garnin villaa ja silkkiä sisältävä Tides, eli sama lanka josta viime kesänä neuloin Vertices Uniten. Siinä hötäkässä tuota Tidesia jotenkin kummassa rantautui meille enemmänkin ja pitihän sitä johonkin saada kulumaan...

Little Boxy on kyllä jotenkin tosi ihana malli, vaikka en yleensä olekaan laatikkovaatteiden ystävä. Tekisin sellaisen itsellenikin, jos olisin kolme vaatekokoa ja puoli metriä pienempi. Nyt en kyllä jaksa vaivautua ja tyydyn maanittelemaan Hoota, että edes joskus käyttäisi puseroa.

Tervehdys paitapajalta

KANGAS: kirpputorilta KAAVA: Kangaskapinan raglanpaita

KANGAS: Nosh KAAVA: Paapiin kaavakirja

KANGAS: Ommellinen KAAVA: Paapiin kaavakirja

KANGAS: Ommellinen KAAVA: Paapiin kaavakirja

KANGAS: Paapii KAAVA: Paapiin kaavakirja

KANGAS: Nosh KAAVA: Kangaskapinan raglanpaita

Sain tuossa joku aika sitten kankaantuhoamisvimman.

Tuli tunne, että pitää mahdollisimman paljon saada käytettyä kankaita pois ennen kuin... niin, mitä? No en tiedä, mutta vimman lopputuloksena käytin muutaman päivän siihen, että leikkelin pinon perusvaatteita Hoolle. Legginsejä syntyi useammat, mutta niitä en ole jaksanut sen kummemmin kuvata.

Paitoja ja tunikoita sen sijaan on esillä tässä. Muutama odottaa vielä ompelua, sillä en nyt hetkeen ole oikein kyennyt ompeluhommiin. Jouluvauva alkaa olla selvästikin sitä mieltä, että kovalla tuolilla istuminen ei ole kivaa...

Käytössä näistä tällä hetkellä ovat ylimmäinen ja alimmainen, muissa on vielä kasvunvaraa. Niin oli tarkoituskin, jos kun vauvan kanssa ei tule ihan heti ommeltua.

Nuoren neidon matkapuvusto

Tammikuun lopulla meidän perheellämme on siis edessä sen laatuinen mullistus, että muutamme vuodeksi Berliiniin (mistä lisää toisessa blogissani). Tämä on ollut oivallinen tekosyy ommella lapselle vaatteita. Pitäähän jokaisella hienolla ihmisellä olla matkapuvusto ennen laivamatkaa uuteen (tai tässä tapauksessa vanhaan) maahan!

On siis tullut istuttua ompelukoneella. Kaiken muun hässäköinnin lisäksi.

Kokoluokka näissä on noin 104-110 senttiä, tai ainakin suunnilleen sinne päin. Kokonumerolappuja sain tilattua luonnollisesti vasta sitten, kun kaikki oli ommeltu. Värimaailma taas on luokkaa yksisarvisen oksennus. Aina välillä käy mielessä, pitäisikö jotenkin hillitä ja vähän harmonisemmin koota Hoolle vaatteita, mutta äh. Sitä vartenhan värit ovat, että niitä käytetään!

Erityisen ylpeä olen tuosta Paapiin kissakankaasta ommellusta Orelma-mekosta. Siitä tuli kaikin puolin yllättävän siisti, vaikkakaan en ole ihan varma tykkäänkö taskukankaasta. Mutta loppukäyttäjää se tuskin haittaa, kunhan vaan kiviä ja ryönää saa taskuun kerättyä.

Eiköhän tällä varustuksella johonkin päästä Berliinin keväässä!

Raitaraglan

Tuossa syksymmällä rupesin miettimään, että semmoinen ohut mutta lämmin villapaita olisi kiva. Vaikka joku semmoinen, johon saisi alpakkalankavarastoa uppoamaan. Selailin aikani ohjeita netissä, mutta ei siellä oikein ollut mitään kivaa ja just oikeanlaista. Etenkin kun halusin tehdä puseron ylhäältä alas.

Takaraivossa nakutti koko ajan muistikuva Hoolle kesällä neulomastani merinopaidasta, siihenhän minulla ei ohjetta ollut. Kun sitten satuin löytämään lontoonmurteella erinomaiset ohjeet siihen, miten improvisoidaan neule ylhäältä alas, homma oli selvä.

Olen yleensä erittäin huoleton neuloja enkä jaksa paneutua monimutkaisiin ohjeisiin, mutta tätä puseroa varten neuloin jopa mallitilkun. Se on aika ennenkuulumatonta se! Erinäisiä laskutoimituksia ja aivojennyrjäytyspohdintoja se vaati, mutta lopputulos näkyy yllä: aikalailla täydellisesti istuva alpakkaraglan, joka on ohut mutta lämmin. Pituuttakin tuli kivasti, sillä halusin neuloa langat loppuun. Tosin mikään jämälankaprojekti tämä ei ollut, sillä liilaa piti tietysti ostaa lisää ja keltaisia jäi vieläkin yli...

Mitä sitten tekisin toisin? Parin kerroksen joustin hihansuissa ja helmassa voisi tehdä niistä vähän siistimmät. Ja olihan tuota liilaa alaosaa vähän tylsä neuloskella, eli vähän jännemmän kuvion tekisin seuraavalla kerralla. Kaula-aukon päättelin ensin liian tiukasti ja muutenkin se voisi olla vähän avarampi.

Olen siis enemmän kuin tyytyväinen aikaansaannokseeni. Tuota ohjetta suosittelen lämpimästi, jos englanti yhtään taipuu ja omatoimineuloskelu kiinnostaa.

Raitaraglan ylhäältä alas

Dropsin Alpakka-lankaa yhteensä n. 400 g (8 kerää)

3,5 mm puikot

Ohje sovellettu tämän mukaan: Basic pattern for a top-down seamless sweater

Pari paitaa ja muuta ommeltua

Oon tässä miettinyt muun muassa sitä, kuinka monta mekkoa kolmevuotias tarvitsee, kuinka paljon kangasta ihminen voi ostaa, ja onko tässä ompelemisessa enää mitään järkeä. Vastauksia en tiedä. Mutta tämmöistä kaikkea on tullut ommeltua.

Ylläoleva koltuntapainen oli puolivahinko, sillä olin leikannut keltaisen kankaan tarkoituksena yhdistää se yhteen toiseen kankaaseen, jonka sitten leikkasin ihan pieleen. Sattumalta huomasin, että sehän käy kivasti yhteen ruskean legginsejä varten ostetun tähtikankaan kanssa. Tuli siis onnellinen loppu kuitenkin!

Kankaat
Keltainen trikoo Nosh
Ruskea tähtitrikoo Oulun Löytö-Pala

Omasta koltustani jäi joustocollegekangasta yli sen verran, että siitä sai Hoolle vielä paidan. Yritin kikkailla, että olisin saanut jonkinmoisen samistelumekon, mutta ei se ihan onnistunut. Ensi kerralla sitten. Pallopaidan kankaan ja resorin Hoo valitsi ihan itse. Lopputulos on ihan jees, mutta kangas ei kyllä kauhean laadukkaalta tunnu. Ainakaan näiden Noshin trikoiden ja joustocollegeiden rinnalla.

Kankaat:
Keltainen paita Nosh
Pallopaita Eurokangas
Legginsit Nosh

Tämän vasemmanpuoleisen paidan Peikkomaa-kangas oli toinen niistä, jonka ostin Oulun käsityömessuilta ja joista tämä ompeluhulluus lähti. Tunikan jälkeen kankaasta riitti vielä paidan etukappaleeseen, tai mekkohan tuokin melkein on, sen verran reilu on pituus vielä tällä hetkellä. Toisin kuin tuossa dinosauruspaidassa, joka on tehty Hoon nimenomaisesta toivomuksesta. PaaPiin dinokankaan jouduin tilaamaan Englannista ja menin sitten kokeilemaan siihen heti uutta kaavaa.

Ajattelin, että raglanpaita olisi kiva, mutta en jaksanut itse muokata hyväksi havaitsemaani Noshin ilmaista pitkähihaisen puseron kaavaa. Intternetistä sitten löytyi raglanpaidan kaava, mutta siinä meni melkein kaikki pieleen. Kaula-aukosta tuli liian iso, hihoista liian lyhyet ja vartalo on aika leveä. Hihat saisi toki korjattua resorilla, mutta enpä ole vielä jaksanut. Hyvin on paita kelvannut Hoolle puutteista huolimatta.

Kankaat
Peikkomaa Verson Puoti
Raitaresori Nosh
Punainen trikoo Jyväskylän kangaskauppa
Kolmiokankas Mutturalla
Dinotrikoo PaaPii

Sen jälkeen kun sain kuvattua nämä ompelukset, on syntynyt jo paljon kaikenlaista uutta. Ne saavat tosin odotella vähän valoisampaa kuvausilmaa, nyt on ollut pimeää kuin pyllyssä jouluna. Kuten äitivainaa tapasi sanoa.